Oulun Rajakylästä löytyy tyylipuhdas esimerkki kauniista oikopolusta. Pyörätie tekee lehvistön katveessa liian jyrkän mutkan, joten oululaisten ihimisten kollektiivinen oikaisuvietti on polkenut leveän kinttupolun suoraan mutkan läpi.On myös hyvin mahdollista, että oikopolku oli paikalla jo ennen pyörätien rakentamista, jolloin pyörätien suunnittelijoiden tekemä erhe on harvinaisen selkeä: tie olisi pitänyt vetää vanhan polun mukaisesti eikä lähteä kikkailemaan ylimääräisillä mutkilla. Kyllä kansa tietää mistä se haluaa kulkea!
Ensimmäisessä esimerkkitapauksessamme näkyy myös hienosti oikopolkuuden olemuksen paradoksi: ilman turhia mutkia ei olisi oikopolkuja. Jos pyörätie olisi aikoinaan vedetty suoremmaksi, emme olisi nyt ihastelemassa tätä hienoa oikopolkua vaan kulkisimme suoraa pyörätietä pitkin vailla huolen häivää, ajattelematta lainkaan kuinka hienosti se oikaisee matkantekoa. Jossain mielessä kaikki tiet ovat oikopolkuja ja jossain mielessä Matti on myös Tero, toisin sanoen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti